Osakeyhtiön verotus herättää kysymyksiä erityisesti silloin, kun yritys kasvaa, ensimmäinen tilikausi päättyy tai omistaja pohtii, miten varoja kannattaa nostaa yhtiöstä. Tässä oppaassa käydään selkeästi läpi, miten osakeyhtiötä verotetaan, miten verotettava tulo muodostuu ja mitä eroa on palkan ja osingon verotuksella.
Artikkeli on kirjoitettu Fin-Est Accounting Oy:n näkökulmasta pk-yrittäjille, oli kyseessä sitten rakennusalan yritys, palveluliiketoiminta tai Suomen ja Viron välillä toimiva yhtiö. Käsittelemme seuraavat keskeiset aiheet:
- Verotettava tulo ja yhteisövero
- Vähennyskelpoiset menot ja tyypillisimmät virheet
- Omistajan palkka- ja osinkoverotus
- Osakkeen matemaattinen arvo ja nettovarallisuus
- Ennakkovero, arvonlisävero ja ilmoitusaikataulut
- Ulkoistamisen hyödyt pk-yritykselle
Miten osakeyhtiötä verotetaan: yhteisövero ja verotettava tulo
Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen Suomessa. Tämä tarkoittaa, että yhtiön tuloksesta maksetaan yhteisöveroa erikseen, ja omistajan henkilökohtainen verotus on kokonaan oma asiansa. Yhteisöveroprosentti on tällä hetkellä (2026) 20 prosenttia, mutta tarkista aina ajantasainen tieto Verohallinnolta.
Verotettava tulo lasketaan yksinkertaistetusti näin: veronalaisista tuloista (myynti, vuokrat, korot, tietyin ehdoin saadut osingot) vähennetään vähennyskelpoiset menot ja aiempien vuosien tappiot. Jäljelle jäävä summa on se tulo, josta osakeyhtiö maksaa yhteisöveroa.
Käytännön esimerkki: jos osakeyhtiön liikevaihto on 200 000 euroa ja vähennyskelpoiset kulut yhteensä 150 000 euroa, verotettava tulo on noin 50 000 euroa. Tästä tuloksesta lasketaan yhteisövero, eli noin 10 000 euroa (20 prosenttia).
Jos yrityksen menot ylittävät tulot, syntyy verotuksellinen tappio. Osakeyhtiö voi vähentää liiketoiminnan tappiot seuraavien vuosien voitoista. Yleensä vähennysaika on noin kymmenen vuotta, mutta täsmälliset ehdot kannattaa tarkistaa kirjanpitäjältä. Osakeyhtiön tilikausi on yleensä 12 kuukautta, ja tilitoimiston kirjanpito muodostaa käytännössä sen pohjan, josta verotettava tulo lasketaan.
Vähennyskelpoiset menot ja tyypillisimmät verovähennykset
Suurin osa liiketoiminnan kuluista on yleensä vähennyskelpoisia, kunhan ne liittyvät tulon hankkimiseen tai säilyttämiseen. Vähennyskelpoiset menot pienentävät suoraan verotettavaa tuloa, mikä tarkoittaa, että yritys maksaa veroa pienemmästä summasta.
Tyypillisimpiä vähennyskelpoisia kuluja pk-yrityksessä ovat esimerkiksi:
- Palkat ja työnantajamaksut: osakeyhtiö voi vähentää palkat verotettavasta tulosta
- Toimitilojen vuokrat
- Kalusto ja työkalut, kuten rakennusalan koneet ja laitteet
- Yrityksen vakuutukset
- Kirjanpito- ja tilintarkastuskulut
- Työmatkojen matkakulut
- Puhelin- ja tietoliikenneyhteydet
- Koulutus ja kurssit
- Markkinointikulut
Edustuskuluista kuitenkin vain 50 % on vähennyskelpoisia verotuksessa. Tarkista aina ajantasaiset ohjeet verottajalta tai kirjanpitäjältä.
Aiempien vuosien verotukselliset tappiot toimivat myös eräänlaisina vähennyksinä: ne pienentävät tulevien vuosien verotettavaa tuloa siihen asti, kunnes tappio on käytetty kokonaan.
Konkreettinen esimerkki: jos yritys voi tehdä 10 000 euron lisävähennyksen (vaikkapa markkinointikampanja), verotettava tulo pienenee vastaavalla määrällä. Tämä säästää yhteisöveroa noin 2 000 euroa (20 % × 10 000 euroa). Huomaa, että vähennys pienentää verotettavaa tuloa, ei itse veroprosenttia.
Osakeyhtiön omistajan yksityiset menot eivät ole vähennyskelpoisia. Yksityiskäytön ja yrityskäytön erottelu on verotuksen kannalta kriittistä.
Vähennyskelvottomat menot ja tyypillisimmät virheet
Kaikki yrityksen maksamat laskut eivät automaattisesti ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Tyypillisiä vähennyskelvottomia tai vain osittain vähennyskelpoisia kuluja ovat:
- Puhtaasti yksityiskäyttöön tarkoitetut hankinnat
- Omistajan henkilökohtaiset menot (yksityiset matkat, harrastuskulut)
- Sakot ja rikesakot
- Auton yksityiskäyttöön kohdistuva osuus kuluista
- Edustuskulujen vähennyskelvoton osuus (yleensä toinen puolikas)
Väärin kirjatut kulut voivat johtaa veronkorotuksiin tai jälkiveroihin verotarkastuksessa. Näin käy erityisesti silloin, kun yksityiskäytön osuutta ei ole eritelty tai kulua ei pystytä todistamaan.
Yleisimmät käytännön virheet pk-yrityksissä:
- Kuitteja puuttuu tai ne ovat puutteellisia
- Matkalaskuista puuttuvat päivämäärät, tarkoitus tai kilometrimäärät
- Yksityiskäyttöä ei erotella (auto, puhelin, kotitoimisto)
- Ennakkoveroa ei päivitetä, vaikka tulot muuttuvat vuoden aikana
Käytännön vinkki: sovi kirjanpitäjän kanssa etukäteen selkeät pelisäännöt siitä, miten eri kulut (auto, puhelin, kotitoimisto) dokumentoidaan ja eritellään.
Osakeyhtiön omistajan verotus: palkka, osinko ja luontoisedut
Osakeyhtiön omistajan verotus muodostuu yleensä kolmesta osasta: palkasta, osingosta ja mahdollisista luontoiseduista. Yhtiön maksama yhteisövero on täysin erillinen omistajan henkilökohtaisista veroista.
Palkka on osakeyhtiölle vähennyskelpoinen kulu. Omistajalle se on veronalaista tuloa eli ansiotuloa, josta pidätetään ennakonpidätys verokortin mukaan ja maksetaan työnantajamaksut. Palkan määrä verotetaan progressiivisesti osana ansiotuloverotusta.
Osinko verotetaan henkilökohtaisessa verotuksessa. Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verotus riippuu osakkeen matemaattisesta arvosta ja osingon määrästä. Osingonjako riippuu myös yhtiön nettovarallisuudesta.
- Alle 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta jaetusta osingosta 75 % on verovapaata tuloa ja 25 % pääomatuloa (tämä koskee 150 000 euroon asti jaettua osinkoa)
- Ylittävästä osasta eli yli 8 %:n osuudesta 75 % verotetaan ansiotuloina progressiivisesti
- Osingon ennakonpidätys on 7,5 % alle 150 000 euron osingoista
Luontoisedut, kuten autoetu ja puhelinetu, ovat pääsääntöisesti omistajalle ansiotuloa, mutta yhtiölle vähennyskelpoisia kuluja.
Yrittäjän kannattaa suunnitella palkan ja osingon yhdistelmä yhdessä kirjanpitäjän kanssa, jotta verotus ja yhtiön kassatilanne pysyvät tasapainossa.
Nettovarallisuus ja osakkeen matemaattinen arvo osinkojen taustalla
Listaamattoman osakeyhtiön osinkojen verotus nojaa kahteen keskeiseen käsitteeseen: nettovarallisuuteen ja osakkeen matemaattiseen arvoon.
Nettovarallisuus lasketaan yrityksen varoista (käyttöomaisuus, vaihto-omaisuus, rahat ja saamiset) vähentämällä velat tilikauden päättyessä. Osakkeen matemaattinen arvo saadaan jakamalla nettovarallisuus ulkona olevien osakkeiden määrällä. Laskenta perustuu yleensä edellisen tilikauden tilinpäätöksen tietoihin.
Yksinkertainen esimerkki: yhtiöllä on varoja 120 000 euroa ja velkoja 20 000 euroa, jolloin nettovarallisuus on 100 000 euroa. Jos osakkeita on 100 kappaletta, osakkeen matemaattinen arvo on 1 000 euroa osaketta kohden. Tämän perusteella arvioidaan, mikä osa osingosta katsotaan pääomatuloksi ja mikä ansiotuloksi.
Nettovarallisuuden kasvattaminen, esimerkiksi jättämällä osa tuloksesta yhtiöön, voi jatkossa lisätä kevyemmin verotettavan pääomaosingon määrää. Tämä ei ole veronkiertoa, vaan verosäännösten suunnitelmallista hyödyntämistä.
Osakkeen matemaattisen arvon ja osinkoverotuksen tulkinnat voivat olla monimutkaisia, joten raja- ja poikkeustapauksissa kannattaa kääntyä tilitoimiston tai verottajan puoleen.
Ennakkovero, ALV ja muut osakeyhtiön verot ja ilmoitukset
Osakeyhtiö hoitaa tilikauden aikana useita eri veroja ja ilmoituksia. Tässä tärkeimmät:
Ennakkovero perustuu arvioon osakeyhtiön tuloksesta. Verohallinto määrää sen edellisten tilikausien tulojen perusteella. Osakeyhtiö maksaa ennakkoveronsa yleensä kahdessa tai kolmessa erässä vuoden aikana. Jos ennakkoveroa on maksettu liian vähän, osakeyhtiö maksaa lisäennakkoa. Liikaa maksetut ennakkoverot palautetaan seuraavan vuoden lopussa. Ennakkovero voidaan muuttaa tilikauden aikana OmaVero-palvelussa, ja näin yrittäjä voi reagoida tulojen muutoksiin.
Arvonlisävero on erillinen veromuoto ja käytännössä läpikulkuerä yritykselle. Osakeyhtiö on arvonlisäverovelvollinen, jos liikevaihto ylittää 20 000 euroa. Arvonlisäveron yleinen verokanta on tällä hetkellä 25,5 prosenttia. Osakeyhtiö voi vähentää ostojen arvonlisäveron myyntien arvonlisäverosta ja tilittää erotuksen valtiolle säännöllisin väliajoin, eli kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain liikevaihdon suuruudesta riippuen. Arvonlisäverot ilmoitetaan sähköisesti Verohallinnon OmaVero-palvelussa.
Työnantajasuoritukset: jos osakeyhtiö maksaa palkkoja, tulee kuukausittain ilmoittaa ja maksaa ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut tulorekisteriin.
Tulovero ja veroilmoitus: osakeyhtiön veroilmoitus on tehtävä neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Myöhästymisestä seuraa usein myöhästymismaksu tai veronkorotus. Verotus päättyy viimeistään kymmenen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Milloin kirjanpidon ja verotuksen ulkoistaminen kannattaa?
Osakeyhtiön verotus nivoutuu tiiviisti kirjanpitoon, palkanlaskentaan ja arvonlisäverotukseen. Virheiden kustannukset voivat olla pk-yritykselle merkittäviä, aina myöhästymismaksuista verotarkastuksen seuraamuksiin.
Ulkoistaminen tilitoimistolle on erityisen järkevää, kun:
- Liikevaihto kasvaa ja veroasioiden määrä lisääntyy
- Palkkoja maksetaan säännöllisesti ja työnantajavelvoitteet pitää hoitaa ajallaan
- Yrityksellä on rakennusalaan liittyviä käännetyn verovelvollisuuden tilanteita
- Toimintaa on sekä Suomessa että Virossa
- Yrittäjän aika ei riitä verolainsäädännön muutosten seuraamiseen
Fin-Est Accounting Oy hoitaa kirjanpidon ja tilinpäätöksen, palkanlaskennan sekä ALV- ja työnantajailmoitukset ja auttaa verotuksen ennakkosuunnittelussa, esimerkiksi palkan ja osingon optimoinnissa. Voit lukea lisää Fin-Estin palveluista.
Ulkoistaminen vapauttaa yrittäjän aikaa myyntiin, projekteihin ja asiakastyöhön ja pienentää riskiä kalliista virheistä. Jos verotuksen hoitaminen tuntuu monimutkaiselta, ota matalalla kynnyksellä yhteyttä Fin-Estiin vaikkapa maksuttoman alkuarvion muodossa.
Lue lisää verotuksesta, kirjanpidosta ja taloushallinnosta Fin-Estin blogista.